Tarkoitus on avata käyttäytymisen analyysin perustyökalua eli ABC analyysiä. Teksti on osaksi tiedetermistöä, jota on pyritty aukaisemaan esimerkkien avulla. Käyttäytymisanalyysin tarkoituksena on tutkia mitkä asiat vaikuttavat nähtyyn käytökseen. ABC-analyysin avulla voidaan siis lähteä työstämään tapaa, jolla käytöstä voidaan muuttaa, kun tiedetään siihen vaikuttavat tekijät ja haluttu päämäärä. ABC analyysiä voidaan hyvin käyttää myös lajikouluttamisessa eteen tulevien haasteiden työstöön, koska sen avulla voidaan analysoida tilannetta hieman tarkemmin, eikä pelkästään opetettavan asian oppimisena. Tarkoitus on todella analysoida käytöstä (B- behavior), jonka ymmärtämiseen vaaditaan käsitys ympäristöstä ja sen vaikutuksista (A – antecedent), sekä käytöstä ylläpitävistä tekijöistä (C- consequence) Tässä hiukan avattuna ABC kirjainlyhenne eli peruskäytökseen analyysin liittyvä miniketju:
B – käytös
Ensimmäisen tutkittava asia on tietenkin käytös (B). Mitä näemme eläimen tekevän. Käytöksellä on todettu olevan 4 perustarkoitusta – pakeneminen, huomion hakeminen, selkeä haluttu lopputulos (esim. syöminen) ja sensorinen eli eläin saa aistimuksellisen kokemuksen (esim. kosketus). Käytös on myös mitattava yksikkö eli mitä eläin juuri nyt tekee ja se voidaan todeta toistuvan tilanteissa esim. haukkuminen ja sen frekvenssi eli esiintyvyys. Käytöksen kuvaamisessa on hyvä välttää mitään kuvaava nimikettä esim. vihainen, koska emme vielä voi sanoa käytöstä motivoivia tekijöitä. Yksi analyysin tarkoitus on selvittää mitä käytöksessä tapahtuu ja mikä on sen päämäärä. Silloin pääsemme kiinni ensimmäisiin ajatuksiin, miten käytöstä voidaan muokata kohti haluttua päämäärä.
C – palkkio, käytöksen päämäärä
Käytöstä ylläpitävät vahvikkeet vaihtelevat tilanteen mukaan. Tärkeintä on huomata mitkä asiat vahvistavat käytöstä eli mitä eläin saavuttaa käytöksellään. Käytöstä muokattaessa on hyvä myös pystyä hallitsemaan vahvikkeita, jotta voimme saada muutosta aikaan käytöksessä. Tärkeää muistaa, että vahvikkeiden arvo voi laskea tai nousta riippuen, missä tilanteessa niitä tarjotaan. Esim. kotona tehtävässä harjoituksessa vahvikkeena voi toimia kuivanappulat, kun taas saman harjoitukseen tekemiseen häiriössä on oltava lihapullia, jotta eläin näkee käytöksen tekemisen tarpeeksi mielenkiintoiseksi. Palkkioiden toimivuuteen vaikuttaa niiden arvo eläimen silmissä, sekä kuinka usein pääsemme vahvistamaan toimintoa. Esim. ympäristön vahvikkeita käytettäessä vahvikkeiden tiheys on harvakseltaan, jolloin käytöksen muuttamiseen menee pidemmän aikaa. Myös palkkion kesto voi vaikuttaa sen mielenkiintoisuuteen eläimen silmissä esim. leikinkesto. Tärkeää siis analysoida ketjun palkkioiden vahvuus myös eritilanteissa ja mahdollisesti muuttaa palkkiota tilanteen mukaan.
A – ympäristö, vihje, motivaatio
Entäpä sitten ympäristö? Mikä saa aikaan käytöksen ilmentymisen? Tässä pari esimerkkiä:
Vieraskoira tulee näkyviin – koira alkaa haukkua – vieraskoira häviää näkyvistä – koira saa käytöksellään pelottavan asian poistumaan näköpiiristä – haukkuminen vahvistuu.
Kouluttaja heittää targetin lattialle – koira kiinnostuu targetista – naksaus – palkkio. Targetista tulee ympäristö ärsyke toiminnan suorittamiseen eli kiinnostus targetista johtaa palkkion – koira haluaa targetin nähdessään mennä sinne.
Ympäristö voi toimia itse ärsykkeenä käytökselle eli aksahalliin mentäessä koira kiihtyy ja riehuu – palkkiona halliin sisäänpääsy. Ympäristö voi myös olla vihje siitä, ettei jonkin käytöstoimi tai tuota samaa palkkiota, kuin toisessa tilanteessa esim. metsässä kävely hihnassa ei kiihdytä koiraa, koska siellä kiihtyvä ja haukkuva käytös ei johda esim. leikkiin, kuten se voisi tehdä aksahallissa. Ympäristössä voi olla myös jotain mielenkiintoista, kuten peura, minkä johdosta koira ei reagoi luoksetulo-vihjeeseen. Tässä tullaakin toiminnan motivaatioihin eli mikä on eläimen sen hetken motivaatio reagoida annettuun ärsykkeeseen tai vihjeeseen. Esim. luoksetulo-vihjeeseen reagointi voi vaihdella ympäristö tekijöistä tai mahdollisesta tulevasta palkkiosta riippuen eli onko mahdollinen palkkio vihjeeseen parempi kuin sillä hetkellä saatava ympäristön tarjoama vaihtoehtoinen palkkio.
Eli A – vaikuttavat tekijät käytökseen:
Käyttäytymisanalyysin perusteella on tarkoitus löytää eri käytöksiin vaikuttavat tekijät ja sitä kautta löytää tehokkaan tavat saada käytökseen muutosta. Käyttäytymisanalyysiä käytetään eniten ongelma käytösten muokkaukseen, jolloin ongelmallisen käytöksen tilalle saadaan meidän haluama tapa käyttäytyä kyseisessä tilanteessa. Analyysi antaa siis työkalun päästä haluttuun lopputulokseen. Analyysityökalua voidaan myös käyttää hyväksi lajiharjoittelussa. Analyysin avulla voimme huomata, että meidän onkin työstettävä, vaikkapa ympäristö häiriötä ensin, ennen kuin voimme kouluttaa esim. jotain lajitehtävää tehokkaasta tai vaikka huomata koiran saaneen ympäristöstä ärsykkeen muuttaa käytöstään esim. liukas targetti kontaktilla – väistän – en liukastu – helpottava olo.
Eläin on aina oikeassa käytöksessään. Meidän tarkoituksemme olisi pysähtyä ja miettiä miksi näin kävi. Me voimme muuttaa ympäristöä tai palkkiota analyysin perusteella ja saada käytöksen muuttumaan halumaamme suuntaa. Eli jos kaikki ei mene niin kuin haluaisit tai haluaisit muutosta eläimen johonkin käytökseen. Pysähdy ja mieti käytöstä hieman kauempaa. Saatat nähdä ratkaisun. ABC – analyysi on työkalu, minkä avulla pääsemme työstämään haasteista, mutta ratkaisu ei välttämättä löydy ensimmäisellä yrittämällä eli jälleen kerää dataa, analysoi ja muuta tarvittaessa strategiaa.
Oikein upeita Joulun päiviä ja parempaa vuotta 2021!!
Talent Dogs Marianne
Lähteet:
illis.se – Advance Animal Training course ( https://illis.se/en/ )
Clicker Expo & Luminos – luennot – Susan Friedman ( Behavior Works – http://www.behaviorworks.org/ )